Psykologin kynästä

Kirjoittaminen, blogini ja minä

Tekstinkäsittelyohjelman kursori sykkii kuin naulittuna valkoiseen taustaansa. Sanat sinkoilevat mielessäni paikkaansa hakien, kuin vailla määränpäätä olevat törmäilyautot huvipuistossa. Sekalaiset mielikuvat pyörivät kaaoksessaan, joka vielä hakee muotoaan. Ainoastaan seinällä tikittävä kello kertoo ajan kulusta. Vähitellen ajatuksista erottautuu säie. Käteni laskeutuvat näppäimistölle ja aika pysähtyy. Näppäimistöllä tanssahtelevat sormet sinkoavat mieleni ajatusten, mielikuvien, tietojen, muistojen ja tunteiden leikkauspisteeseen. Kursori raivaa tietä kirjain kirjaimelta rakentuvalle tarinalle. Mieli tyyntyy, sormien jatkaessa tanssiaan. Olen yhtä näytöllä rientävien kirjainten kanssa. Minulla on sanottavaa ja nyt aion sanoa sen.

Jotta voisin edes tyydyttävästi kuvata sinulle, mistä tässä blogissa on kyse, on minun ensin kerrottava, millainen suhteeni on kirjoittamiseen ja ammattiini psykologina. Psykologia on kiehtonut minua siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran istahdin psykologian kurssille lukiossa, mutta jo kauan sitä ennen syntyi intohimoni kirjoittamiseen. Olen aina nauttinut kirjoittamisesta ja se on minulle luonnollisin tapa ilmaista itseäni sekä jäsentää maailmaa.

Minulle kaikki kirjoittaminen on taidetta. En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen taiteellisena, eikä minua ole siunattu sen enempää kuvataiteellisilla lahjoilla kuin lauluäänelläkään. Uskon kuitenkin, että jokainen ihminen on taitelija, kukin omalla sarallaan. Ollessaan yhtä mielenkiintonsa kohteiden ja tekemisensä kanssa, ilmaisee ihminen sen kautta itseään ja rakentaa omia tulkintojaan maailmasta. Se, jos mikä, on luovaa työtä ja taidetta.

“Tarinat voivat olla myös hajanaisia ja rikottuja kertomuksia, sanattomina vailla alkujaan ja loppujaan. Ne voivat kaapata hengen kiinni, vetää katseen maahan ja vieriä kyynelinä poskille.”

Kielen avulla kerromme erilaisia tarinoita itsestämme ja elämästämme. Tarinat voivat olla monenlaisia. Ne voivat kertoa mene(s)tyksistä ja ne voivat olla kasvutarinoita, sankaritarinoita ja selviytymiskertomuksia. Tarinat voivat maalata kuvia vanhemmuudesta, antamisesta ja saamisesta, iloista, suruista, haaveista ja unelmista. Tarinat voivat olla ahdistuneita, pelokkaita tai toiveikkaita. Niissä voi olla yllättäviä juonenkäänteitä ja vierailevia kertojia. Tarinat voivat olla myös hajanaisia ja rikottuja kertomuksia, sanattomina vailla alkujaan ja loppujaan. Ne voivat kaapata hengen kiinni, vetää katseen maahan ja vieriä kyynelinä poskille.

“Työ on sillan rakentamista kahden ihmisen välillä, jossa sanat yhdessä tunteiden kanssa ovat rakennusmateriaalia.”

Työssäni psykologina olen tiiviisti tekemisissä sanojen kanssa. Yhdessä asiakkaideni kanssa rakennamme sanoja kuvaamaan ajatuksia, tunteita ja muistoja, jotka kerran jäivät sanoittamatta. Availemme ja suljemme varoen ja vähitellen mielen pöytälaatikoita, kuin johtolankoja etsivät salapoliisit. Työ on sillan rakentamista kahden ihmisen välillä, jossa sanat ja tunteet toimivat rakennusmateriaalina. Sillan vielä puuttuessa, asiakas seisoo vastarannalla haeskellen ja muotoillen sanoja kuvaamaan omaa mielenmaisemaansa. Psykologina minä nikkaroin teoriatiedon, kuuntelun ja läsnäolon turvin siltaa puolimatkaan asiakastani vastaan. Näiden kahden maiseman kohdatessa toisensa, aletaan vähitellen puhua samaa kieltä. Sanojen joukossa alkaa orastaa yhteinen ymmärrys.

“Sanojen avulla yksin koettu voikin tulla yhdessä jaetuksi ja näin myös murheet voivat puolittua.”

Olen istunut lukuisia kertoja vastakkain ihmisen kanssa, jonka silmiin syttyy kesken keskustelun toivon pilkahdus. Pilkahdus kertoo oivalluksesta. Uusi sana on syntynyt. Sana jollekin tärkeälle kokemukselle, joka ei ole koskaan päässyt mielestä kielen päälle. Nyt se on käytettävissä ja sen avulla voi täyttää tarinan aukkopaikkoja, jatkaa paikoilleen pysähtynyttä kertomusta, rakentaa sille uuden alun. Sana, jonka myötä jokin oleellinen osa omaa itseä ja elettyä elämää voi tulla näkyväksi.

Olen nähnyt sen, miten suuri merkitys psykologian tarjoamilla näkökulmilla voi olla ihmisen inhimillisen kärsimyksen lievittäjänä ja henkisen kasvun kiihokkeena. Olen myös havainnut, miten teoriat ja tutkimustulokset heräävät henkiin niissä kahdenkeskisissä kohtaamisissa, joita minulla on asiakkaideni kanssa. Toivon, että blogini kirjoitukset heräävät henkiin myös sinussa. Toivon, että onnistun tuomaan kirjoitusteni muodossa psykologian lähemmäs juuri Sinua. Tämä blogi on ennen kaikkea tutkimusmatka ihmismieleen. Sanat toimivat siveltiminäni, joilla pyrin maalaamaan erilaisia mielenmaisemia Sinun tutkittavaksesi. Toivon, että kirjoitukseni tuottaisivat sinulle iloa, oivalluksia, helpotustakin ja ennen kaikkea toimisivat näköalapaikkana oman matkasi varrella.

Antoisia lukuhetkiä toivottaen, Jenni

______________________________________________________________________________

Historiani bloggaajana ja kirjoittajana

Kirjoittaminen on minun tapani toteuttaa itseäni ja sanoa sanottavani. Kirjoittamalla viihdytän itseäni ja blogini myötä toivottavasti myös muita. Bloggaajana pidän itseäni vasta-alkajana, vaikka ensimmäisen kerran olenkin blogia kirjoittanut jo noin kymmenen vuotta sitten viettäessäni kaksi kuukautta vapaaehtoistyössä Afrikassa. Ammatillisesta blogista olen kuitenkin tyytynyt vain haaveilemaan ja kunnostautunut sillä saralla sitäkin enemmän pöytälaatikkokirjoittajana.

Noin puoli vuotta sitten kokosin rohkeuteni ja perustin ensimmäisen ammatillisen blogini “Diabetes Mielessä”. Blogi lähti rakentumaan diabeetikoiden parissa tekemäni työn varaan, joka jatkuu edelleen. Koko ajan mielessäni on kuitenkin kaihertanut tarve kirjoittaa psykologina laajemmalle kohderyhmälle. Tehdä psykologia näkyväksi sinussa ja minussa, elämässä ja yhteiskunnassa. Tarve tarttua päivän polttaviin aiheisiin ja ruotia psykologia esiin niistä. Tarve lievittää inhimillistä kärsimystä sekä tukea ihmisten kasvua ja kehitystä kirjoittamisen avulla. Kaikesta tästä syntyi lopulta blogini “Psykologin kynästä”.

Blogin sisällöt

Keskityn tässä blogissa ihmismielen, elämän ja yhteiskunnan ilmiöihin, joita tutkin psykologina erilaisista näkökulmasta. Teksteissäni tulen hyödyntämään psykologiatieteen teorioita, psykologin työstä ammentamiani kokemuksia sekä ennenkaikkea intohimoani kirjoittamista, sanoilla leikittelyä ja ihmismielen tutkimista kohtaan. Pyrin kirjoittamaan monipuolisesti erilaisista aiheista, tarttuen myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Psykologiaa on kaikkialla, missä on ihmisiäkin.